Kotona maalla

Elämämme maalla, kuinka ihanan kamalaa. Ihminen pääsisi paljon helpommalla siistissä kaupunkikerros- tai rivitalossa. Maksimissaan pieni parin neliön läntti hoidettavanaan. Talonyhtiö hoitaa korjaus- ja rakennuspuolen, itse on vain maksumiehenä.
Täällä maalla kuitenkin nyt ollaan ja seuraavat askareet on työn alla tai ainakin pitäisi olla: talon ulkokuoren viimeistely, sisätiloissa viimeistelyä (odottanut tekoaan jo ....monta vuotta), vanhan wc:n muuttaminen siivouskomeroksi, pihan talvikuntoonlaitto, puuweeceen suoristus, terassin siivous, vuohien aitauksen purku (ellei vaan anneta olla sen tuossa koko talven) ja monta muuta monituista hommaa. Haravoimisen pakosta olemme itsemme jo vapauttaneet. Ainoastaan kulkutiet haravoidaan, muuten luonto tekee tehtävänsä, lehdet on hyvää lannoitetta. Nurmikkokin on ollut ajamatta sitten heinäkuun, se tosin olisi ollut hyvä tehdä, mutta minkäs teet. Tilanteet kun ovat vain muuttuneet kokoajan.
Mutta kaikesta huolimatta täällä on hyvä elää. Luonto on ihan oven takana. Peuroja näkyy taas lähes päivittäin ikkunasta. Vanha koskematon metsämme on kuin pyhättö, oikea satumetsä. Tai kukkulamme jonka näkymät avautuvat hienosti laajoille peltoaukeille ja historiallisille paikoille. Jossa kasvaa monia sammal ja jäkälälajeja ja jossa aika vain pysähtyy.
Kyllä meitä aikanaan ihmeteltiin ja kummasteltiin. Laskettiin aikaa koska palaamme maitojunalla kotiin. Maalaiset eivät myöskään uskoneet meidän kestävän. Ekan talven ajattelivat olevan meille liian raskas. Mutta kaikki epäilijät erehtyivät. Me nautimme kaikesta, jopa sysipimeästä talvesta. Eikä tuo olo ole sen kummemmin ajan kanssa muuttunut. Tosin alun jatkuva "olemme mökillä" fiilis muuttui kun asia arkipäivästyi. Samaten alun hihkuva onnen tunne siitä, että asuu maalla toki muuttui kun erikoisesta tuli jokapäiväistä.
Mutta perustunne siitä, että nautimme täällä elämästämme ei ole muuttunut ollenkaan.
Jos joskus muutamme kaupunkiin niin se johtuu jostain muusta kuin siitä, että emme viihtyisi ja nauttisi olostamme maalla. Elämä on hyvää täällä, toivottavasti se pysyy hyvänä myös kahdelle selkäsairaalle.