Asentohuimausta

Aamu alkoi sitten pyörimällä. Jo yöllä kun käänsin kylkeä tuntui kuin maailma olisi lähtenyt vuoristoratakyytiin. Painoin silmät kiinni ja jatkoin unia.
Herätessä sama jatkui. Makasin sängyssä ja maailma veti ympärillä hurjaa volttia. Joskus aikaisemminkin tätä samaa oli ja silloin kävin lääkärissä. Hän totesi minun kärsivän inhottavasta, mutta vaarattomasta asentohuimauksesta. Sen saa häipymään tekemällä tiettyjä liikkeitä, mutta enhän minä enään muista mitä.
Vaaralliseksi tämän sinänsä vaarattoman oireen tekee minun tähän hetkinen tilanne. Jos kävellessä alkaa huimata ja horjahdan voi seuraukset olla pahoja selälleni.
Onneksi tänään on tulossa kotisairaanhoitajat, saavat hetkutella minua niin, että huimaus häipyy.

Mutta siirrytään asentohuimaksesta nokkelasti asennehuimaukseen ;o)
Eilen rähmin ympäri youtubea. Etsin videoita adoptiosta ja Etiopiasta. Ja huh mihin kaikkeen törmäsin. Ihmiset (amerikkalaiset) ovat laittaneet videoita hakumatkoistaan ja kohtaamisesta lapsen kanssa. Jotkut jopa lapsen taustatietoja ja toki periamerikkalaiseen tapaan taustalla soi jeesusmusiikkia ja välillä kuvassa näkyy siteerauksia raamatusta. Minä vähintäänkin agnostikkona kammoan tälläistä, mutta vielä enemmän sitä kuinka ihmiset avoimesti levittelevät tietoja lapsistaan ja heidän yksityisasioistaan nettiin, kokomaailman eteen. Ja kun kerran sen nettiin laittaa niin se voi olla siellä aina. Silloinkin kun tämä lapsi on aikuinen ja luo uraa, perhettä jne.
Voi olla, että hän silloin olisi arvostanut sitä, että vanhemmat olisivat vähän vähemmän avautuneet koko maailmalle hänen taustastaan. Etenkin taustatiedot ovat mielestäni asioita mitä vanhempien tulisi kunnioittaa lapsen henkilökohtaisina ja privatteina asioina.